Viikonloppu alkoi ensin sillä, että torstaina kävin tosiaan kuvaamassa, kun Tintin omistaja ja Takun omistaja olivat raahanneet ponit illaksi Laaksolle vähän tykittelemään. Takkuhan kävi säpäkällä tuulella, ja Tinttikin oli innoissaan. Hieno ajatusponi tykitti oikein lujaa ja meni innoissaan Laakson kiinteistä esteistä yli. Kuviakin onnistuin saamaan! Perjantaina sitten olikin Gibben-päivä, ja ruunan kanssa tultiin laitsalta turvallisesti naru kaulalla. Gibben tuli nätisti vapaana perässä - niin se tallinpitäjänkin sitä tarhaa vallan. Pappa osaa. Mitään erikoista ei Juhannuksen kunniaksi touhuttu, käytiin vain kävelemässä ja löydettiin tallitieltä PALJON ahomansikoita. Ai että sitä riemua. Gibben sai mutustella puna-apilaa ja itse tietty olin naama ojaa kohti poimimassa mansikoita. Tyhjään Biomet -purkkiin niitä kävinkin sitten myöhemmin keräilemässä varmaan 2-3 desin verran, sillä seurauksella, että kun Tintti tuli omistajansa kanssa maastoköpöltä, meinasi ajatusponi tulla tönäisemään minut ojaan.

Sunnuntaina oli vuorossa Tintti. Omistaja oli edellisenä päivänä tuupannut ja köpötellyt, joten me sitten tehtiin vähän samaa. Alkuun puolentunnin kevyt maastolenkki virtaa täynnä olevalla ponilla ja sitten kentälle. Ai että kun Tintti oli tänään hienona! Harmittaa kovasti, ettei kameraa ollut mukana, sillä nyt se Tintti tosiaan käytti takapäätäkin. Käynnissä mentiin todella nätisti, oltiin herkkiä ja kuulolla hyvin. Ravissa alkuun meinasi takapää jäädä, mutt kyllä se sieltä mukaan tuli kun ratsasti. Loppujen lopuksi laukassakin mentiin nätisti, tosin ei ihan niin hienosti kuin ravissa ja käynnissä. Oli todella hienoa huomata, miten näin, kahden vuoden puskailun jälkeen voi saada hevosen liikkumaan oikeinpäin, ja vain sillä että on kerran saanut vinkit siihen! Ensi torstaina onneksi Anna lupasi tulla kuvaamaan, joten silloin pääsen esittelemään meidän taitoja. Ehkäpä saadaan lyötyä kaveri ällikällä. Kyllä se yllättyy!

Viikko on ihana päättää onnistumisiin, varsinkin, kun Tintti on niin mahdottoman kiva vuokraponi. Ja Gibben ihana hoidettava. Niin se vain on, että ei löydy näitä kahta voittaneita. Näiden kanssa on ilo työskennellä, aina huomaa ja oppii jotain uutta. Tintti kun on tarkka ratsastajan virheistä, ja Gibben osaa muuten vaan olla välillä TODELLA haastava. Jos sille päälle sattuu. Ne on niitä pappapäiviä.